lauantai 8. syyskuuta 2012

Kurkkumiehen kotiutuminen


JÄNNITTI!! Jännitin enemmän sitä, mitä Ahti sanoo pienestä pennusta kuin itse pennun hakemista. Mitä, jos Ahti ei hyväksykään pentua? Mitä jos se tekee pennulle jotakin? Mitä jos se liiskaa pennun heti? 

Lähdimme aamusta ajamaan kohti Uuttakaupunkia. Meidän oli määrä olla perillä yhden kieppeillä. 

Saavuttuamme aloimme käymään pentuopasta ja sopimusta läpi. Tämän tehtyämme, menimme vielä ulos kaikkien pentujen kanssa. Pikkuiset leikkivät yhdessä ja vilistivät pitkin nurmikkoa tietämättöminä, että pian yksi sisaruksista lähtee valloittamaan maailmaa. 

Automatka sujui melko hyvin. Ensimmäisen tunnin verran Kurko vinkui ja haki turvaa sylistäni takapenkillä. Loppuen lopuksi pieni nukahti - puoliksi vesikulhoonsa. Pysähdyimme noin puolessa välissä haukkaamaan jotakin. Tässä vaiheessa pieni mies heräsi ja kun hän huomasi, että mamma syö jotain, alkoi hillitön huuto. Kurko yritti kovasti tunkea suuhuni ja ruokaani, eikä tajunnut, miksi toiset syö mutta hän ei saa mitään. 

Vaasaan päästyämme, menimme Kurkon kanssa kahdestaan tutustumaan kotiin. J lähti hakemaan Ahtia kotiin vanhemmiltani. Kotona laitoin heti Kurkolle ruokaa ja se maistuikin ihan kohtalaisen hyvin. 

J soitti minulle, että ovat nyt tulossa Ahdin kanssa kotiin. Menin Kurkon kanssa läheiselle kentälle odottamaan Ahtia. Päästimme koirat irti, jotta saavat rauhassa ilman hihnoja tutustua. Ahti oli aivan ihmeissään pennusta. Juoksi sitä takaa ja halusi haistella. Kurko pelkäsi Ahti paljon alussa. Raukka pieni ei tainnut ymmärtää ollenkaan, miksi kaveri piti niin outoa ääntä. Ahtikaan ei osaa olla ollenkaan hienovarainen tutustuessaan toisiin koiriin. Ahdin mielessä taitaa aina vain vilkkua teksti "RYNNÄKKÖÖN, VAROKAA RISUT JA MÄNNYNKÄVYT, TÄÄLTÄ MÄ TUUN!!"
Hetken olimme ulkosalla ja vähän kävelimme yhdessä kodin läheisyydessä. Koko iltana Ahti ei oikein olisi malttanut jättää pientä rauhaan ja kävi aivan ylikierroksilla. 

Toisena päivänä onneksi alkoi yhteiselo jo sujua paremmin. Ahti ei ollut enää NIIN kiinnostunut pennusta vaan antoi Kurkon touhailla välillä omiaan. Taisi olla kolmas ilta, kun Ahti tajusi, että tuon pennun kanssa voi LEIKKIÄ! Ahti kun rakastaa lelujaan ja tahtoisi vähän väliä, että joku leikittäisi häntä. Tuosta illasta lähtien kaverit ovat leikkineet yhdessä leuillaan. Ahti menee seisomaan lelu suussaan Kurkon eteen ja odottaa niin kauan, että Kurkku kiinnostuu lelusta ja lähtee sitten juoksemaan karkuun Kurko perässä. 

Kyllä noista hyvät kaverit tulee! 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti